Home Up

Stelvio, toukokuun loppu

 

 

Toukokuun loppupuolella päätimme käväistä ajamassa Stelvion mutkat läpi. Reissu oli pitkään kysymysmerkki, koska alpeilla oli ollut kylmää ja tästä syystä Stelvio oli normaalia pidempään kiinni. Alpenpass sivustoja seuratessani huomasin että Stelvio olisi ajettavissa, mutta Umbrail-pass olisi kiinni.

Stelvio/Stilferjoch on yksi euroopan korkeimmista passeista, jossa vuori ylitetään 2758m:n korkeudelta. Koska pass on niin korkealla niin keli on huomattavasti kylmempi ylhäällä kuin alhaalla laaksossa.

Itäpuoli passista on todella tiukkaa neulansilmää, kun taas länsipuoli on paljon ajettavampaa ja parempi pintaista.

Päätimme lähteä reissulle yhdessä Heikin kanssa. Ensimmäisen yön vietimme Samnaunissa, Itävallassa. Heikki ajoi lauantai aamusella Samnauniin josta sitten aloitimme reissun.

 

Lago di Resialla on todella nätit maisemat ja liikennettä kovasti. Heikki jo alkoi tuulettaa reissun tässä vaiheessa ;o)

Stelviolle noustessa pyöriä oli liikenteessä aika paljon. Paikalliset Valentino Rossi wannabeet väänsivät tyköistuvissa nahkapuvuissaa menemään melkoisen lujaa, vaikka tienpinta ei ollut kehuttavassa kunnossa ja mutkissa oli irtosoraa jonkin verran.

Päälle päästyämme kerkesimme ottaa pari kuvaa ennenkuin lumimyräkkä yllätti meidät. Alhaalla laaksossa lämmintä oli 28 astetta.

Pidimme sadetta ylhäällä kahviossa ja odottelimme että lumisade lakkaisi. Puolentunnin jälkeen tulimme siihen tulokseen ettei sade taitaisi lakata ja parempi olisi päästä alemmas ennenkuin tiet jäätyisivät. Laelta ei tarvinnut ajaa kovinkaan kauaksi kun sade lakkasi, mutta seuraavaksi ajoimmekin pilveen jossa näkyvyys lähenteli nollaa... Onneksi pilvessä ei tarvinnut ajaa kovin pitkästi ja pääsimme kohdalle jossa länsipuolen mutkat alkoivat. Kuten yhdestä kuvasta alhaalta näet niin allekirjoittajaa harmitti todella kovasti ;o)

Stelvion jälkeen ajoimme toiselle verovapaalle vyöhykkeelle Livignoon, josta jatkoimme pysähtymättä itää kohti. Vähälumisen talven ja vähäsateisen kevään jälkeen veden pinta alppijärvissä oli todella matalalla. Livignon jälkeen itäänpäin ajettaessa vastaan tulee isohko pato. Tuolta Samnaunia kohti jatkettaessa välillä on muutamia linnoja ja joku Italialaisten sotilaiden muistomerkki.

Vietimme vielä yhden yön Samnaunissa, jossa tankkasimme halpaa polttoainetta. Takaisin kotiin ajelimme Itävallan puolella Pillerin kautta jossa maisemat jälleen kerran tasamaalla kasvaneelle ovat todella hienot.

Jos olet ajamassa korkeiden passien kautta, niin varaudu siihen että keli saattaa muuttua todella nopeasti vesisateesta lumisateeseen ! Kannattaa tarkastaa netistä että ko passit ovat auki.