Sveitsi syyskuussa 2007

Torstai iltana varasin hotellin Samnaunista. Samnaun on hyvällä paikalla, koska sieltä on todella lyhyt matka hyville mutkareiteille ja passeille. Lisäksi sieltä pääsee todella nopeasti Italiaan. Tällä kertaa oli kuitenkin siinä mielessä erikoinen viikonloppu, että lauantai päivän ajoreitti kulku kokonaan yhdessä maassa, Sveitsissä.

Torstai iltasella värkkäsin myös reitin. Halusin käydä näyttämässä Mirkkalle Viamalan rotkon, jossa käväisin ensimmäistä kertaa edellisviikolla työporukalla.

Reitti kulki pääpiirteittäin: Samnaun - tie 27 - Scuol - Susch - Zernez - Albulapass - Tiefencastel - Thusis - Viamala - Thusis - Tiefencastel - Julierpass - tie 27 - Scuol - Samnaun.

Reitille tuli mittaa 330km.

Reissu aloitettiin perjantaina töiden jälkeen. Matkaan päästiin vasta puoli kuuden aikaan illalla, perillä Samnaunissa oltiin puoli yhdeksän aikaan illalla.

Aamulla käväistiin aamupalalla ja ihmeteltiin taivaalta kaunailevia lumihiutaleita. Kaikki vuoret näyttivät valkoisilta ja olipas hotellihuoneen parvekkeellakin lumikinos. Tuli siinä mieleen että saapas nähdä pitääkö reittiä muuttaa kun pari passia oli reitin varrella...

Tankkauksen jälkeen päästiin liikenteeseen. Tie nro 27 on mukavaa enemmän ja vähemmän mutkaista pätkää jota on ilo lasketella menemään. Tiellä ei ole hirveästi liikennettä, mutta aina mukaan mahtuu joku karavaanari tai sunnuntai suhari, joka kerää jonoa perään. Mutkaisella pätkällä tuo jono voi sitten olla aika pitkäkin kun autolla ei tuolla oikeen uskalla lähteä ohittamaan. Onneksi pyörällä pääsee noista jonoista helposti ohi.

Huomasin tuolla matkalla että Quest2 gepsi alkaa vedellä taas viimeisiään... Laite hukkasi satelliitit koko ajan, eikä tuosta suunnistamisesta tuolla gepsillä tullut oikeastaan mitään. Kun laitteen laittoi päälle ja se löysi satelliitit, niin piti kiireesti katsoa että kuinka pitkästi on seuraavaan käännökseen ja sen jälkeen katsoa kilometrilukema pyörän mittarista. Yleensä muutaman minuutin sisällä gepsi oli taas jumissa... Sitten kun ennalta katsottu kilometrilukema alkoi lähestyä, piti käyttää gepsistä virrat pois ja katsoa mihin suuntaan seuraavaksi käännytään ja paljonko on matkaa seuraavaan käännökseen... Tätä sitten jatkui koko päivän...

Albula-pass oli meille uusi kokemus, tie alkoi todella pienenä La Punt-Chamues:n kylästä, mutta jonkin matkan päästä se leveni kaksi kaistaiseksi. Maisemat olivat upeat kun joka puolella oli valkoiset vuoret. Tie oli suurimmaksi osaksi kuiva, joten ajamaan pystyi ongelmitta. Jännä oli myös huomata että pohjoispuolella passia oli huomattavasti enemmän lunta (20-30cm) kuin eteläpuolella.

Albulapassia ei kannata jättää ajamatta jos on tuolla suunnalla liikenteessä, reitillä ei ollut paljoa liikennettä (saattoi johtua kyllä säästäkin :o). Tienpinta ei ollut missään loistokunnossa, mutta passina ihan hieno.

Tiefencastlesta jatkoimme matkaa sitten tuonne Viamalaan. Viamala on veden syövyttämä rotko Rongellen:sta jokunen kilometri etelään. Huom ! jotta pääset tuonne Viamalalle, niin sinun pitää ajaa pienempää tietä, ei moottoritietä.

Jos haluat käydä tuolla Viamalan pohjalla, niin silloin pitää lunastaa 5 frangin arvoinen pääsymaksu.

Viamalalta käännyttiin takaisinpäin, suuntana Julier-pass. Nyt ajoin ensimmäisen pätkän moottoritietä pitkin Thusis:iin ja sieltä tietä 417 Tiefencastel:iin. Julier-pass:n tie on leveää ja hyväpintaista, joten tuolla voi ajaa reippaasti (tietenkin nopeusrajoituksia noudattaen :o). Ohituksia tulee väkiselläkin kun autoilla ei yleensä ajeta nopeurajoituksen osoittamaa nopeutta ylöspäin.

Julier-pass:lla oli suunnilleen saman verran lunta kuin Albulapassillakin. Päällä nappasimme pari kuvaa ja sen jälkeen suuntasimme suoraan Silvaplanaan kahville (tarkoitus oli syödä, mutta keittiö ei kuulemma auennut ennenkuin 14:00).

Silvaplanasta ajoimme yhtä soittoa takaisin Samnauniin, koska saunaan piti päästä ja nälkäkin alkoi kurnia mahassa. Illalla siinä sitten käväisimme muutamalla ohrapirtelöllä ja samalla tuli humppa bileissä tanssahdeltua humpan ja foxin tahtiin (seuraavana päivänä huomasin että mulla oli polvi niksahtanut tuossa illan humppien aikana).

Sunnuntaina oli huoneen luovutus kello 10, jonka jälkeen tankkasimme Samnaunin verovapaata polttoainetta tankin täyteen. Olin suunnitellut reitin siten että emme ajaisi Fern-passia läpi, koska siellä on sunnuntaisin melko kova liikenne Saksan suuntaan, vaan suunnitelmissa oli ajaa Imst:stä Hanttenjoch-passin kautta Saksan puolelle ja Saksassa siirtyä moottoritielle.

Hanttenjoch:lla on aina paljon pyöriä liikenteessä, tällä kertaa jokunen kilometri Imst:stä Hanttenjoch:n risteyksestä eteenpäin ajettaessa (muutaman hiusneula mutkan jälkeen) ihmettelin että mitkä kokoontumisajot täällä on käynnissä kun tienvarressa oli parikymmentä pyörää...

Homma selvisi siinä vaiheessa kun poliisi tien sivussa viittoili meitä pysähtymään... Perhana, jossain oli ollut tutka, vaikka olinkin ajellut ihan rauhallisesti noista alkupään mutkista nauttien. Poliisi tuli siihen pyytämään ajokorttia ja rekisteriotetta sekä selittämään (Saksan kielellä tottakai) että oli ollut 70km/h nopeutta 50 rajoitusalueella...

Meidän piti odotella noin 10 minuttia ennenkuin poliisi kerkesi meidän juttusille (piti sakottaa ekana muita pyöräilijöitä). Poliisi sanoi ihmetteli suomalaista ajokorttia ja kyseli että onko pyörä vuokrattu. Sanoin että oma pyörä ja Saksassa asumme. Kyseli sitten että ymmärränkö Saksan kieltä, johon vastasin että vähän, mutta englannilla pärjään paremmin. Tietenkään poliisi ei puhunut sanaakaan englantia. Nooh, joka tapauksessa ymmärsin riittävästi sepostuksesta. Poliisi sanoi että tämä homma on kuitattu jos saman tien maksan sakot. Kyselin että paljonkohan sakot sitten tekevät. Taulukosta kurkkasi että 20 ylitystä, 50 alueella tekee yhteensä 25€.

25€ !!!!!!!!!!! Tuo oli nopeasti kuitattu ja samalla siinä mietiskelin että paljonkohan Suomessa olisi tullut sakkoja vastaavassa tilanteessa ?

Matka jatkui sakkojen jälkeen Hanttenjochia pitkin, tie oli suolattu, joten siinä ei oikeen uskaltanut naatiskella mutkista, mutta pari kertaa piti pysähtyä napsimaan vähän kuvia...

Reissu oli kaikinpuolin onnistunut kun kelikin oli puolipilvinen oikeastaan koko matkan, ainoastaan perjantaina sateli hieman, mutta ei se haitannut matkan tekoa ollenkaan.